Mitä emme kerran luoneet

Osallistuin seitsemän vuotta sitten hollantilaisen professorin ja muutoskonsultti Adriaan Bekmanin workshopiin. Tänä aamuna löysin sattumalta muistiinpanot, jotka tuolloin tein. Bekman jaotteli todellisuuden sellaiseen, jota emme ole luoneet ("vesi") ja sellaiseen, jonka olemme ("ikkuna"). 

Minä en ole luonut tätä aamua, mutta tämän tekstin olen. Nyt se on osa todellisuutta. Professori Bekman yllyttääkin meitä paremmin ymmärtämään omia luomuksiamme. Siis sitä kieltä, jolla ne meille puhuvat. Kuuntelemmeko, kun ikkuna kuiskaa "pese minut"?  Millaiseen todellisuuteen kirjoitus minua ja sinua kutsuu?

Entä tavoitammeko koskaan sitä, mitä emme kerran luoneet? Niitä sanoja, jotka jonottivat tajuntamme hämärillä, kiemurtelevilla käytävillä ja joutuivat palaamaan nimettömään alkuyöhön. Niitä lauseita, jotka liukastuivat tietoisuutemme portailta kollektiiviseen sumuun ja katosivat?

Ehkä ne kaikki vaappuvat jonain päivänä eteemme ja sanovat: "olemme nyt tässä, kirjoita meidät tuleksi".

Mertzi

Uutinen luovuusmanagerin toimistosta

Kaivinkoneet rouhivat hiekkamaata viereisellä tontilla. Tuuli kuulustelee pihalla lehtipuita. Heinäkuu kompastelee elokuun kynnyksellä. Mutta kaikesta huolimatta tämä on paras päivä aloittaa Luovuusmanagerin blogin pitäminen!

Syvennyn blogissani:

1. luovaan ajatteluun
2. sivutoimisyltiöpäiseen filosofointiin
3. arjen outoon innostavuuteen ja
4. jokaisen ihmisen pienimuotoiseen sankaruuteen.

Kiva lista, vain mikä? Näistä aineksi aion vaivata taikinan, josta voimme yhdessä leipoa sämpylää, patonkia, limppua, piirakkaa ja pullaakin. Siis kuvainnollisesti.
Olen varma, että jotain hyvää tapahtuu. Ja sitä tapahtuu koko ajan.

Siis tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan!

Mertzi